Matemagiikkaa

Raitasukkien tekeminen kolahti jotenkin yllättävän paljon siihen nähden, että yleensä olen halunnut neuloa jotain mielenkiintoisempaa kuin pelkkää sileää – pitsiä, palmikoita, kirjoneuletta. Sitten törmäsin pii-sukkiin ja idea piti napata heti omaankin käyttöön. Onhan multa pakko löytyä oman alan sukat. Otin käyttöön sen ihanan pinkki-violetin Fluormanian, ai että mitkä sukat! Olen myös onnekseni tänä syksynä vihdoin oivaltanut että ohuesta langasta tehtyjä sukkia osaan myös itse pitää, siis paljon vähemmän huonoa omaatuntoa siitä että mulla on jatkuvasti niitä puikoilla!

malli: oma, piisukkareseptiä mukaillen
puikot: 2,5 mm
lanka: Regia Fluormania & Hjertegarn Sock 4
ravelryssa: pii

Nämä on siis neulottu kärjestä alkaen niin, että raitojen kerrosluvut on napattu piin desimaaleista: 3,14159... Samaa ideaa voisi hyödyntää muidenkin kivojen irrationaalilukujen, kuten Neperin luvun e kanssa. Pii oli kuitenkin siitä mukavampi, että nolla tulee vastaan aika myöhään, näihin sukkiin neuloin yli 20 desimaalia, eikä niiden joukossa vielä ollut nollaa. Tähänkin tosin näin erilaisia ratkaisuja, eräs ohje ehdotti lisäämään vuorossa olevaan numeroon aina ykkösen (jolloin raidoitus olisi 4, 2, 5, 2, 6, 10, ...), toinen ja mielestäni kivempi idea oli kuvata nollaa kirjoneuleraidalla, johon tulee vuorotellen yksi silmukka kumpaakin väriä.

Koska olen myös lähtenyt kantapäätutkimusretkelle, on näissä testissä Fish Lips Kiss -kantapää. Minulla ei ole koskaan ollut isompia ongelmia lappukantapään istuvuuden kanssa, mutta olen nyt halunnut kuitenkin kokeilla uusia juttuja. Kalansuukkokantapään ohjeessa tulee itse kantapääohjeen lisäksi askarteluohjeet pahvisiin sovitusjalkoihin, joilla pitäisi saada aikaan täydellisesti istuvat sukat. En näitä osannut ihan täysin tehdä omaan pahvijalkaani istuviksi, mutta ihan hyvät tuli kuitenkin, ja plussaa kyllä siitä ettei tarvitse arpoa kohtaa, jossa kantapään aloittaisi. Ja itse kantapääkin oli kyllä mukavan helppotekoinen – ohje oli kirjoitettu sen osalta mielestäni vähän liiankin yksityiskohtaisesti, mutta ainakin se on aloittelijaystävällinen. Käytän varmasti toistekin.

Cameo-roolissa

Aiemmin syksyllä bloggasin langasta ja pohdiskelin mallin valintaa. Olen keskimäärin aika päättämätön, joten oli ihan kiva että vielä saman kuun aikana sain tehtyä päätöksiä, ja tämänpäiväisen päättely- ja kuvaussession jäljiltä mulla on nyt julkaisukelpoinen huivi, joka pääsi jo ensimmäiseen koekäyttöönkin. Viime viikon pakkasissa olisin kyllä kaivannut tuota enemmän, tämäniltaisessa leudossa säässä tuli lähinnä liian kuuma. Mutta ainakin nyt on talveen varautuminen astetta paremmassa mallissa.

Pyysin malliksi Davidin joka on ennenkin auttanut mua huivikuvauksissa. Eräs kaveri kommentoi kuvan nähtyään että herra ei näytä ihan vakuuttuneelta. Mut sitä vain harmitti kun olin just jättänyt sen viikoksi yksin kotiin.

malli: Cameo
puikot: 4 mm
lanka: itsekehrätty bfl/silkki ja Drops Alpaca

Tosi yksinkertainen neulottava tää oli, ainaoikeaa ja maailman yksinkertaisinta pitsiä. Tosin kuten arvata saattaa, lopussa puikoilla oli muutama silmukka ja luulin että noihin reikäriveihin menee ikä ja terveys. Mä tylsistyn vähän liian helposti näiden yksinkertaisten juttujen kanssa, mutta ei aina jaksa olla tekemässä mitään monimutkaista pitsiunelmaakaan. Onneksi tässä sentään sai vaihtaa väriä välillä ja toimi telkkarineuleena.

Neonraitaa

Vähän aikaa sitten törmäsin sattumalta Ravelryssa tämän postauksen ekoihin sukkiin. Tuo pinkki Fluormania oli rakkautta ensisilmäyksellä, ja ihan pakkohan sitä oli saada. Ilmeisesti harmaaraitaiset neonsukat olivat joku viime talven muotivillitys, joten tapani mukaan olen trendeistä jäljessä, mutta eipä se mitään. Lankatilausta tehdessäni iski joku mielenhäiriö ja pinkki-violetin lisäksi ostoskoriin päätyi myös muita värejä (joista sentään onneksi yksi kerä meni kaverille). Ja koska toisinaan toimin todella loogisesti, ensimmäisenä puikoille pääsi keltaisensekainen kummajainen. Ja samantien halusivat kasvaa polvimittaan ja toimia testialustana uudenlaiselle kantapäälle. En koskaan ole tehnyt muita kuin lappukantapäitä, mutta tätä tulee varmasti kokeiltua toistekin.

malli: oma 60 s kärjestä ylös // neonit
puikot: 2,5 mm
lanka: Regia Fluormania Color 68 g & Hjertegarn Sock 4 38 g

Ensimmäinen sukka oli aikamoinen murheenkryyni - koska en hirveästi tykkää magic loopista (enkä omista tarpeeksi ohuita pyöröjä), aloitin sitten sukkapuikoilla kärjestä, mikä oli himpun verran haastavaa. Neuloin puolet kärjestä ja totesin lisäysten näyttävän rumilta, siis purkamaan. Seuraava purkutuomio odotti kun jalkaterä oli jo varsin pitkällä, totesin että en sittenkään kestä hyppyä värien vaihtumiskohdassa. Opettelin piilottamaan ongelmakohdan nostotekniikalla ja jatkoin matkaa. Mutta vielä ei selvitty kommelluksitta: ensimmäistä kertaa kokeilemani Sweet Tomato Heel onnistui muuten ihan nätisti ensiyrittämällä, mutta totesin että en sittenkään voi elää itseni kanssa jos jätän kantapään vahvistamatta. Joten uusiksi. Varteen tein muutaman lisäyksen mutta niidenkään sijoittelu ei ollut ihan Strömsö-laatua, mutta siinä vaiheessa olin jo niin kyllästynyt purkamiseen että annoin olla.

Aika kivat sukat sain kuitenkin, vaikka värit eivät todellakaan ole selkeintä minua. Nyt on niin pitkä lista tilaustöitä odottamassa että saa nähdä koska ehdin siitä ihqupinkistä neuloa yhtään mitään, mutta jospa vielä tänä talvena.

Syksyn eka valmis

Värjäsin joskus keväällä yhden villa/silkkitopsin. Kesällä en ollutkaan rukin luona, joten into päästä kehräämään oli aika kova. Jännitti kuitenkin, en ollut aiemmin kehrännyt silkkisekoitetta, ja koen jonkinlaista tuskaa aina uusia projekteja aloittaessani (siis esim. kun kaivan stashista jonkun langan ja mietin mitä siitä tulisi, eri asia jos ostan lankaa/kuitua jotain tiettyä juttua varten) - materiaalin rajattomista mahdollisuuksista on pakko luopua ja päättää jotain.

Mutta kyllähän se sitten langaksi muuttui. Yritin vaihtelevalla menestyksellä harjoitella pitkävetoa taitteelta ja vähän sellainen sekatekniikkalanka on tuloksena, mutta ihan hyvältä näyttää toistaiseksi.

vyyhtiessä laskettu n. 480m/100g, mutta katsoin telkkaria samalla :P

Nyt lanka on tuolla kuivumassa ja mulla suuren pähkäilyn aiheena että mitä siitä tekisi. Tiiän että haluan huivin ja tiiän suunnilleen minkätyyppisen huivin (sivusuuntaan neulottu, ei liian "kolmio" mutta ei liian kapeakaan, lyhennetyillä kerroksilla muotoilu ei haittaisi), mutta Ravelryssa ei nyt osu tulemaan vastaan sitä oikeaa. Jossain vaiheessa ajattelin Nymphalideaa, mutta siihenhän on nyt ihan liikaa metrejä jos en ala soveltamaan. Kehräsin siis tuon topsin jakamalla puoliksi ja menemällä päästä päähän, eli langassa on kolme piiiitkää väriblokkia. Olis kiva saada ne kaikki mukaan työhön. Muutama muukin idea nyt on ohjehakua tuijotellessa syntynyt, mutta vaikea on päättää. Sama ahdistus iskee kuin edellä, saa nähdä miten käy.

Kesä sukkasilla

Mitäpä sitä kesähelteellä muutakaan tekisi kuin villasukkia?

Niinpä. Tänä kesänä on valmistunut kolme paria pienillä, korkeintaan kahden ja puolen millin puikoilla nyhjättyjä sukkia. Sain niistä tuolla helteessä vielä ihan mukavia kuviakin (voi sitten olla vaikeaa kuvata omissa jaloissa olevia sukkia), joista innostuin sen verran että muistin että hei, mullahan on myös käsityöblogi. Hups.

malli: Eowyn socks

puikot: 2,25 mm

lanka: Drops Fabel

malli: Black Tie, Optional

puikot: 2,5 mm

lanka: Hjertegarn Sock 4

 

malli: Water for the Elephants

puikot: 2,25 mm

lanka: Zitron Trekking (XXL) & Hjertegarn Sock 4 

Omat suosikkini ovat varmaan nuo violetinkirjavat. Ihana lanka, ihana elefantti, ihana kirjoneule!