Peukaloita

Tuli päivänä muutamana suuri tarvis värjätä lankaa. Minäpä sitten kattilaan valkoista Fabelia ja punaista ja violettia värilientä. En oikein tiennyt mitä ajattelin saavani aikaan ja katselin kattilaa kauhulla epäillen saavani aikaan jotain kurjaa ruskeaa (mistä sitä tietää jos se punainen oliskin jotain oranssiin taittavaa), mutta kuivuttuaan väri olikin just eikä melkein. Semmoinen ihana viininpunainen.

sointuu kynsiin hienosti

Ja sitten, hyvin pian, tuli sellainen olo että tää lanka olisi oikein hyvä sormikkaina! Minähän aina lapasia neuloessani kiroilen kun peukalon tekeminen on niin inhottavaa, sulaa typeryyttä lähteä tekemään niitä peukaloita kahden sijaan kymmenen! Mutta lähdinpä kuitenkin. Ravelryn suosikeissa kutkutteli Knotty gloves, mutta epäilin että langan riittävyyden kanssa saattaisi tehdä tiukkaa, joten rupesin katselemaan muita malleja. Valinnassa oli sitten iso osa nimellä, vanhan tolkienistin sydän lämpenee aina kaikille Keski-Maa-henkisesti nimetyille malleille, ja metsähaltiasormikkaat olivat muutenkin nätit. Siispä puikoille!

Heti ensiksi jouduin laskutöihin, mähän neulon sukat kuudellakymmenellä silmukalla, joten 56 hanskoihin kuulosti vähän paljolta samalla lanka-puikko-yhdistelmällä. Onnistuin laskelmissa, lopputulos on mukavan napakka. Vähän muitakin muutoksia tein, kuviossa esimerkiksi käytin kierrettyjä silmukoita tavallisten oikeiden sijaan, sain vähän skarpimpaa jälkeä.

Ja ne sormet. Niitä nyhersin viikon kaikilla luennoilla, kunnes ne viimein kuorotreeneissä valmistuivat. Kaikki se poimiminen ja reikien välttely sormien väleissä oli kyllä kurjaa, mutta eivät nuo lopulta ihan niin kamalat olleet kuin kuvittelin, etenivät kivan nopeasti. En kyllä kauheasti ihastunutkaan, sukat on edelleen mieluisampaa neulottavaa. Ainakin jos ne ei ole Bexit (niistä lisää toisen kerran).

Wood Elves Gloves
itsevärjätty Drops Fabel
2,5mm
projektisivu: Silvan

2014 paketissa

Tämä mennyt vuosi oli esimerkiksi sillä tavalla jännä, että neuloin omalla mittapuullani koko ajan ja ihan hirveästi (luulin olevani aika joutuisa tekijä, ja sitten luen blogisteja joilta on valmistunut vuodessa kymmeniä sukkapareja ja monta villapaitaa... mutta eihän tämä onneksi ole kilpailu). Ravelryn laskujen mukaan puikkojeni kautta on kiertänyt 5 928 metriä lankaa, mikä on yli tuplasti enemmän kuin viime vuonna. Sen verran on myös sekalaista pannulappuosastoa josta en jaksanut niin pitää kirjaa, että todellinen luku lienee rahtusen yli kuusi kilometriä. Kehruita ei kai ole kilometritolkulla, mutta jonkinverran niitäkin. Muista käsitöistä tärkein projekti oli tietysti kääpiöpuku, eikä niitä oikeastaan muita tullut tehtyäkään.

Sukkia valmistui (melkein) yhdeksän paria. Vuoden suurin neuleoivallukseni olikin se, että oikeasti osaankin käyttää villasukkia! Opettelin myös uusia kantapäätekniikoita, rutiineista tykkäävää jännitti, mutta löytyi kivoja vaihtoehtoja. Suosikkejani olivat elefanttisukat sekä ne räikeän pinkit pii-raidoitetut. Neuloin myös lahjaksi tädeilleni, toinen sai ruususukat syntymäpäivän kunniaksi...:

Roses
Drops Fabel

...ja toinen joululahjaksi Cookie A:n Suloisimmat sukat -kirjasta löytyneen mallin (tää kirja mun pitää ehkä itselleni hankkia myöhäiseksi joululahjaksi). Kuva on kamala koska kännykkä, kiire ja pimeys, mutta sukista tuli sentään kivat:

Wanida
Austermann Step Classic

Yksi pari yhdeksästä tosiaan on vielä paria senttiä vajaa, joululahjaksi nekin ajattelin, mutta kun vastaanottaja ehti karata koko kevääksi etelään niin eipä noilla nyt niin hoppu. Niitä ja ystävälle tehtyjä TARDIS-sukkia lukuunottamatta kaikki parit ovatkin nyt tainneet päästä näytille tässä blogissa.

TARDIS socks tribute
Austermann Step Classic

Itsekehrätyistä valmistui Cameo-huivin lisäksi uusi lempparipipo. Ja tietysti sokerina pohjalla alkuvuodesta ihana Spirited, joka mun on moneen kertaan pitänyt takautuvasti esitellä täälläkin, mutta en ole saanut aikaiseksi. Kyseessä on siis ihana henkäyksenohut neuletakki, jota varten kehräsin puoli syksyä superohutta merinolankaa kaiken muutto- ja kouluhärdellin keskellä, ja jota en ole oikein ollenkaan osannut pitää päälläni, koska pelkään että se takertuu johonkin ja hajoaa enkä osaa pelastaa sitä. Mutta on se ihana.

Spirited

Tänä vuonna lupaan neuloa paljon sukkia!